Suolaparran balladi kuultiin myös Kotkan Meripäivillä 1998, kun osallistuimme Matin kanssa Meripäivien musakisaan kuorosarjassa. Tulimme kolmanneksi, mutta tyttäremme Saara ja Anna-Riikka panivat paremmaksi voittaen juniorisarjan. Lisäksi Saara voitti junnujen sävellyskilpailun.
Suolaparran balladi (säv. M. Aalto ja M. Viita-aho, san. M. Aalto)
Ei poika palaa kotiin, ei tule takaisin.
Meren äänet kuulu aina ja niin hän tahtoikin.
Villin linjan viehätys ja värit vieraan maan,
Vanhan suolaparran kertomus sai pojan nauramaan.
Kiviseinät ympäriltä ne murtui väkisin
Ja isän humalainen nyrkki heilui kerran viimeisen
Sai poika sinetin rikki, pakoon ulapan vapauteen
Vain tyttöystävä itki, ja hänkin vaihtui dieselkoneeseen.
Kaipuu vapauteen on voimakas
Se sinut viedä voi maailman ääriin.
Kaipuu vapauteen on voimakas,
Silti useimmiten jäät rantaan vain merta katselemaan.
Sai poika pienen kaapin, sai punkan patjoineen.
On koti siellä missä patjakin ja tämä koti johtaa vapauteen.
Hän oppi kuunarin kielen ja konstit köysien.
Hän oppi näkemään peilistä miehen, joka katsoi takas nauraen.
Kaipuu vapauteen on voimakas
Se sinut viedä voi maailman ääriin.
Kaipuu vapauteen on voimakas,
Silti useimmiten jäät rantaan vain merta katselemaan.
Ei poika palaa kotiin, ei tule takaisin.
Meren äänet kuuluu aina ja niin hän tahtoikin.
Kun kodin mereltä löytää ja siellä elää saa
Ei kaipaa vieraaseen pöytään, ei multaan hautausmaan.
Kaipuu vapauteen on voimakas
Se sinut viedä voi maailman ääriin.
Kaipuu vapauteen on voimakas,
Silti useimmiten jäät rantaan…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti